Viime vuonna oli vihdoin se päivä kun sai jättää lapset kotiin isoäidin huomaan ja aloittaa matka rakkaan vaimon kanssa helteisenä odottavaan Roomaan..
Lennot oli standardilla vuorolennoilla ja laskeuduttuamme tunsimme jo elokuun kuuman ja kostean ilman iskevän vastaamme. Shuttlet hakivat kyytejä hotelleihin ja löytyipä sieltä omaammekin liki menevä, joten kyyti sovittiiin.
Istuin jostain syystä etupenkille ja jätin vaimon hieman epävarmana takapenkille, vieraan pariskunnan seuraan. Matka eteni kaikkien ihmetellessä mihin tässä oikein ollaan menossa. Lopulta edessämme oli hotelleja, muuuutta... ei meidän. Brittiaksentilla puhuva pari Ford Transitin takariviltä poistui laukkuineen.
Ja taas matka jatkui, pieniä kujia pitkin jossa työmiesten autot seisoivat niin ettemme päässeet etenemään, piti oikein rauhoittua ja muistaa missä ollaan, Ja ennen pitkää talosta tuli tekijämies joka kerättyään kamppeet starttasi auton ja ajoi pois.. torven soidessa matka jatkui ja olimmekin taas hotellin luona, mutta ei meidän vaan toisen pariskunnan, englanninkielisiä hekin.. no toesimme että suraava okisi meidän, vihdoinkin.. ja niin oli, romanttinen ovi kapealla kujalla olevaan hotelliin, joka näytti houkuttelevalta ja syöksyimme sisään.
Hetken kirjoittelun jälkeen olin jo malttamaton - kirjoitin tietomme nopeasti ja luottokorttiani viuhahti,, ja avain oli jo valmii,,,
Pieni hotellihuone odotti ja palo päästä lepäänmään oli liian kova.. nyt lepoa ja sitten romattista - eli huione ok,iekkämn Nukahdin ja heräsit t
Aarrrgggj.. missät pps
Lennot oli standardilla vuorolennoilla ja laskeuduttuamme tunsimme jo elokuun kuuman ja kostean ilman iskevän vastaamme. Shuttlet hakivat kyytejä hotelleihin ja löytyipä sieltä omaammekin liki menevä, joten kyyti sovittiiin.
Istuin jostain syystä etupenkille ja jätin vaimon hieman epävarmana takapenkille, vieraan pariskunnan seuraan. Matka eteni kaikkien ihmetellessä mihin tässä oikein ollaan menossa. Lopulta edessämme oli hotelleja, muuuutta... ei meidän. Brittiaksentilla puhuva pari Ford Transitin takariviltä poistui laukkuineen.
Ja taas matka jatkui, pieniä kujia pitkin jossa työmiesten autot seisoivat niin ettemme päässeet etenemään, piti oikein rauhoittua ja muistaa missä ollaan, Ja ennen pitkää talosta tuli tekijämies joka kerättyään kamppeet starttasi auton ja ajoi pois.. torven soidessa matka jatkui ja olimmekin taas hotellin luona, mutta ei meidän vaan toisen pariskunnan, englanninkielisiä hekin.. no toesimme että suraava okisi meidän, vihdoinkin.. ja niin oli, romanttinen ovi kapealla kujalla olevaan hotelliin, joka näytti houkuttelevalta ja syöksyimme sisään.
Hetken kirjoittelun jälkeen olin jo malttamaton - kirjoitin tietomme nopeasti ja luottokorttiani viuhahti,, ja avain oli jo valmii,,,
Pieni hotellihuone odotti ja palo päästä lepäänmään oli liian kova.. nyt lepoa ja sitten romattista - eli huione ok,iekkämn Nukahdin ja heräsit t
Aarrrgggj.. missät pps