Madventuresin Kansaivälisen seikkailijan opas (Vuoden 2007 matkakirja) jakaa travellerit seuraaviin ryhmiin.
Hipit ovat koko ajan matkalla. Suunnitelmia ei tehdä, kello kuuluu babyloniin ja matkatavaroina on lähinnä riiippumatto.
Yksinäiset sudet saavat autenttisen reissukokemuksen ainoastaan yksin, mutta heillä on tarve kertoilla lukuisia kokemuksiaan muille.
Kulttuuritravellerit kantavat raunioilla mukanaan taidehistoriaa ja pukeutuvat tropiikissakin kauluspaitaan ja suoriin housuihin.
Dissaajat ovat viettäneet 3 kk vapaaehtoistyössä, pukeutuvat paikallisiin asuihin, kertovat (travellerighetossa) hangaavansa vain paikallisten kanssa. Muut ovat turisteja ja pakettimatkaajiin verrattavia.
Extreme-Ekit eivät saa chillautettua hanurissaan räpättävää päristintä, heille on sama mihin matkustaa kunhan siellä on hyvä harrastaa.
Backpackerit ovat suurin reissariryhmä, keltanokkia usein välivuoden RTW-matkalla. Voivat jalostua muihin katergorioihin tai nörttiyttään jämähtää ainaisiksi backbackereiksi.
Reissuruunat ovat monen tuule patinoimia matkaajia, jotka suhtautuvat travellerihierarkiaan huvittunutta nostalgiaa tuntien. He pukeutuvat käytännöllisesti ja viihtyvät yhtä hyvin sekä travellerighetoissa että viidakoissa. Heidän mielensä on tyyyni ja kokemuksen viisastuttama.
Lonely Planetin blogi 15.12.2010 jakaa reppumatkailijat seuraaviin arkkityyppeihin.
Bromadit ovat miehiä yhteisellä (maailmanympäri)matkalla, hostellien piristys, kovia ryyppäämään ja kadottamaan kaikkea, pitävät hatuista. Tulee sanoista nomadic brothers.
Kilpikonnat ovat tyypillisesti uusia reppumatkailijoita, jotka kantavat selässään 90 l rinkan ja eteen kiinnitettynä 30 l päivärepun.
Saarnaajat kertovat sinulle mitä ei pidä tehdä tai käydä katsomassa, saarnat voivat kestää tunteja sisältäen opaskirjojen kritiikkiä.
Matkijat ovat rentoja päättämättömiä matkailijoita lipsukoissaan, saattavat lyöttäyä tiiviisti matkaseuraksesi jos et pidä varaasi.
Saidat kulkurit valittavat nostalgisina kaikkien hintojen nousua, etsivät luvattua maata jossa voivat elää kuninkaallisesti viidellä dollarilla päivä.
Maailmaan väsyneet ovat olleet matkalla vuoden, mikään ei enää innosta, mutta he eivät halua kotiin. Tuijottelevat vuoria ja merta tunteja, työskentelevät hostelleissa eri puolilla maailmaa.
Chicpackerit eli flashpackerit ovat tyypillisesti naisia, jotka reppureissuillakin säilyttävät muodikkuutensa ympäröivästä sivistymättömyydestä huolimatta. Fööni ja korkokengät mukana.
Reissaajaparit elävät parisuhteessa, mutta kuukausien matkaamisen jälkeen usein puuttuu halu tai tarve puhua toistensa kanssa, usein lukevat hiljaa yhdessä, joskus etsivät muita reissaajia katkaistakseen hiljaisuuden. Fiksuimmat reppureissaajista.
Meanderthaleilla tyypillisesti ei ole suuntaa, paitsi pois kotoa. Eivät aja partaa tai leikkaa hiuksia reissussa, passikuvat enemmän tai vähemmän vanhentuneita.
Tunnistatko itsesi tai kaverisi näihin kategorioihin kuuluvaksi?
Hipit ovat koko ajan matkalla. Suunnitelmia ei tehdä, kello kuuluu babyloniin ja matkatavaroina on lähinnä riiippumatto.
Yksinäiset sudet saavat autenttisen reissukokemuksen ainoastaan yksin, mutta heillä on tarve kertoilla lukuisia kokemuksiaan muille.
Kulttuuritravellerit kantavat raunioilla mukanaan taidehistoriaa ja pukeutuvat tropiikissakin kauluspaitaan ja suoriin housuihin.
Dissaajat ovat viettäneet 3 kk vapaaehtoistyössä, pukeutuvat paikallisiin asuihin, kertovat (travellerighetossa) hangaavansa vain paikallisten kanssa. Muut ovat turisteja ja pakettimatkaajiin verrattavia.
Extreme-Ekit eivät saa chillautettua hanurissaan räpättävää päristintä, heille on sama mihin matkustaa kunhan siellä on hyvä harrastaa.
Backpackerit ovat suurin reissariryhmä, keltanokkia usein välivuoden RTW-matkalla. Voivat jalostua muihin katergorioihin tai nörttiyttään jämähtää ainaisiksi backbackereiksi.
Reissuruunat ovat monen tuule patinoimia matkaajia, jotka suhtautuvat travellerihierarkiaan huvittunutta nostalgiaa tuntien. He pukeutuvat käytännöllisesti ja viihtyvät yhtä hyvin sekä travellerighetoissa että viidakoissa. Heidän mielensä on tyyyni ja kokemuksen viisastuttama.
Lonely Planetin blogi 15.12.2010 jakaa reppumatkailijat seuraaviin arkkityyppeihin.
Bromadit ovat miehiä yhteisellä (maailmanympäri)matkalla, hostellien piristys, kovia ryyppäämään ja kadottamaan kaikkea, pitävät hatuista. Tulee sanoista nomadic brothers.
Kilpikonnat ovat tyypillisesti uusia reppumatkailijoita, jotka kantavat selässään 90 l rinkan ja eteen kiinnitettynä 30 l päivärepun.
Saarnaajat kertovat sinulle mitä ei pidä tehdä tai käydä katsomassa, saarnat voivat kestää tunteja sisältäen opaskirjojen kritiikkiä.
Matkijat ovat rentoja päättämättömiä matkailijoita lipsukoissaan, saattavat lyöttäyä tiiviisti matkaseuraksesi jos et pidä varaasi.
Saidat kulkurit valittavat nostalgisina kaikkien hintojen nousua, etsivät luvattua maata jossa voivat elää kuninkaallisesti viidellä dollarilla päivä.
Maailmaan väsyneet ovat olleet matkalla vuoden, mikään ei enää innosta, mutta he eivät halua kotiin. Tuijottelevat vuoria ja merta tunteja, työskentelevät hostelleissa eri puolilla maailmaa.
Chicpackerit eli flashpackerit ovat tyypillisesti naisia, jotka reppureissuillakin säilyttävät muodikkuutensa ympäröivästä sivistymättömyydestä huolimatta. Fööni ja korkokengät mukana.
Reissaajaparit elävät parisuhteessa, mutta kuukausien matkaamisen jälkeen usein puuttuu halu tai tarve puhua toistensa kanssa, usein lukevat hiljaa yhdessä, joskus etsivät muita reissaajia katkaistakseen hiljaisuuden. Fiksuimmat reppureissaajista.
Meanderthaleilla tyypillisesti ei ole suuntaa, paitsi pois kotoa. Eivät aja partaa tai leikkaa hiuksia reissussa, passikuvat enemmän tai vähemmän vanhentuneita.
Tunnistatko itsesi tai kaverisi näihin kategorioihin kuuluvaksi?