Puolessa vuodessa ehtii syömään pubissa kerran jos toisenkin. Englantilainen ruokakulttuuri on kyllä melkolailla sitä, mitä on väitettykin: kaikki uppopaistetaan. Pubiruokalistalta löytyvät lähes aina samat jutut: hampurilainen, fish & chips, toast ja eräänlainen pie, joka on useimmiten lihaa ruskeassa kastikkeessa lehtitaikinakuoren alla. Tuo lehtitaikina-juttu oli kyllä erihyvää, sen myönnän. Mutta leivitetty kala ja burgerit alkoivat tulla jo korvasta ulos.
Ja omanlaisensa seikkailu on myös se aamupala, joka on niin tuhti, ettei puoleen päivään tarvitse muuta syödäkään. Pistin perheenikin nauttimaan lähtöaamuna kyseisen lautasellisen ja tekstari tuli lentokoneesta, jossa isä (joka on iso mies) tokaisi, että "Miten voi olla, ettei vieläkään ole nälkä?" Siinähän siis on makkaraa, pekonia, kananmunaa, tomaattia, papuja, herkkusieniä ja paahtoleipää. Kyllä lähtee isompikin nälkä.
Muuten hassu sattumus tuolta ajalta: Jaoin keittiöni 18-vuotiaan englantilaistytön kanssa. Eräänä päivänä Emma avasi jääkaapin oven ja näytti hämmentyneeltä. Sitten hän kääntyi minuun päin ja kysyi: "Umm.. what is THAT?" "Well.. that is cucumber." "Do you EAT it?" "Umm.. yes?" No, jos perus ruokavalio koostuu enimmäkseen lihasta ja perunasta saattaa kurkku herättää hämmennystä.
Ja minä sentään opiskelin urheiluyliopistossa, jossa ihmisillä oli vähän tavallista suurempi kiinnostus ruokavalioon.
Joo, mutta kaikkiaan näin pidemmän aikaa jo koti-Suomessa olleena olen alkanut jo kaivatakin tiettyjä asioita, kuten teetä ja sitä lihapiirakkajuttua. Sellaista se on, kun johonkin tottuu.
Ja omanlaisensa seikkailu on myös se aamupala, joka on niin tuhti, ettei puoleen päivään tarvitse muuta syödäkään. Pistin perheenikin nauttimaan lähtöaamuna kyseisen lautasellisen ja tekstari tuli lentokoneesta, jossa isä (joka on iso mies) tokaisi, että "Miten voi olla, ettei vieläkään ole nälkä?" Siinähän siis on makkaraa, pekonia, kananmunaa, tomaattia, papuja, herkkusieniä ja paahtoleipää. Kyllä lähtee isompikin nälkä.
Muuten hassu sattumus tuolta ajalta: Jaoin keittiöni 18-vuotiaan englantilaistytön kanssa. Eräänä päivänä Emma avasi jääkaapin oven ja näytti hämmentyneeltä. Sitten hän kääntyi minuun päin ja kysyi: "Umm.. what is THAT?" "Well.. that is cucumber." "Do you EAT it?" "Umm.. yes?" No, jos perus ruokavalio koostuu enimmäkseen lihasta ja perunasta saattaa kurkku herättää hämmennystä.
Ja minä sentään opiskelin urheiluyliopistossa, jossa ihmisillä oli vähän tavallista suurempi kiinnostus ruokavalioon. Joo, mutta kaikkiaan näin pidemmän aikaa jo koti-Suomessa olleena olen alkanut jo kaivatakin tiettyjä asioita, kuten teetä ja sitä lihapiirakkajuttua. Sellaista se on, kun johonkin tottuu.
